PEFC ja kestävän kehityksen tavoitteet – sertifiointi edistää kestävyyttä metsissä päivittäin
YK:n Kestävän kehityksen päivää vietetään 25. syyskuuta. Tänä vuonna Kestävän kehityksen päivänä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta, kun YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta.
PEFC ja kestävän kehityksen tavoitteet – sertifiointi edistää kestävyyttä metsissä päivittäin
25. syyskuuta 2025 Yhteistyöt
YK:n Kestävän kehityksen päivää vietetään 25. syyskuuta. Tänä vuonna Kestävän kehityksen päivänä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta, kun YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta. Ohjelman ytimessä ovat 17 tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG), jotka ohjaavat maailmanlaajuista kestävän kehityksen työtä vuoteen 2030 saakka. PEFC on vapaaehtoisuuteen perustuva metsäsertifiointijärjestelmä, joka asettaa lainsäädäntöä korkeampia vaatimuksia metsien hoidolle ja käytölle standardiensa avulla, ja näin edistää kokonaisvaltaisesti metsiin liittyvää kestävyyttä Suomessa ja globaalisti. PEFC ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät monella tavalla, sillä PEFC-sertifiointi edistää mm. metsien kestävää hoitoa, vastuullista hankintaa ja sosiaalista kestävyyttä, jotka löytyvät myös kestävän kehityksen tavoitteista.
PEFC-sertifiointi on ollut osa suomalaista metsätaloutta jo yli kahden vuosikymmenen ajan ja vaikuttanut laajasti metsien käsittelyyn, kestävien metsänhoitotoimenpiteiden toimeenpanoon sekä metsäalan käytännön toimintatapoihin kehittämiseen standardiensa sisällöillä. Suomessa yli 80 % talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifioinnin piiriin – käytännössä se tarkoittaa, että PEFC vaikuttaa suurimpaan osaan Suomen metsistä.
Laajasti käytössä olevan PEFC-sertifioinnin vaikutuksia on tutkittu viime vuosien aikana useamman eri vaikuttavuusselvityksen puitteissa. Viime vuonna PEFC tilasi vaikuttavuusselvityksen1, jossa tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia PEFC-sertifioinnilla on ollut suomalaisiin metsiin, metsänhoitoon ja yhteiskuntaan vuosina 2000–2023. Arvio perustuu vertailuun: millaisia vaikutuksia PEFC-sertifioinnin lainsäädännön ylittävät vaatimukset ovat tuoneet verrattuna siihen, että toimittaisiin vain lain pohjalta?
Vaikuttavuusselvityksen mukaan PEFC-standardit ovat edistäneet metsien elinympäristöjen tilaa usealla eri tavalla. Yksi keskeinen osa-alue PEFC-sertifioinnissa on vesistöjen huomioiminen. PEFC edellyttää 10 metrin suojakaistaa vesistöjen, pienvesien ja avosoiden reunoille kaikkialla Suomessa. Suojakaistojen tarkoitus on suojata vesien ekologista tilaa ja ylläpitää vesistöjen viereisiä elinympäristöjä. Päivitetyn, vuonna 2022 voimaan tulleen standardin mukaiset soiden ja vesistöjen suojakaistat kattavat 4 prosenttia sertifiointialueen metsämaan pinta-alasta, jota voidaan pitää merkittävänä osuutena sertifioidusta pinta-alasta, ja näin ollen Suomen talousmetsistä.
Miten suojakaistat edistävät metsäisten elinympäristöjen tilaa? PEFC:n mukaisilla suojakaistoilla ainoastaan poimintahakkuut ovat sallittuja, joka tarkoittaa, että ne tulee jättää puustoisiksi. Vesistöjen ja soiden suojakaistojen tarkoituksena on vähentää ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutumista vesiin, ehkäistä eroosiota ja tarjoavat elinpaikkoja monille lajeille. Ne myös voivat lisätä metsän maisemallista virkistysarvoa. Myös metsälaissa säädetään eräiden pienvesien suojavyöhykkeistä, mutta PEFC-sertifioinnin vaatimukset ovat kattavammat ja paljon laajemmat.
Sertifioinnin vaikutukset ulottuvat suojavyöhykkeiden lisäksi kattavasti ja kokonaisvaltaisesti myös muihin asioihin metsissämme. Toteutetun selvityksen mukaan PEFC-sertifiointi on vaikuttanut merkittävästi metsien lajistollisen monimuotoisuuden turvaamiseen. PEFC-sertifioinnin lainsäädännön ylittävät vaatimukset säästö- ja lahopuista, soiden ja vesistöjen suojakaistoista, kulotuksista, luontokohteiden ja uhanalaisten lajien esiintymien turvaamisesta myötävaikuttavat kaikki uhanalaisten lajien esiintymien uhkatekijöiden pienemiseen.
PEFC-sertifiointi on siis yksi kestävän metsänhoidon tärkeistä työkaluista metsälain, metsänhoitosuositusten ja muiden ohjeiden rinnalla. Se toimii vapaaehtoisena, markkinapohjaisena keinona edistää kestävää metsätaloutta talousmetsissä. PEFC:n toiminta perustuu sertifikaatti- ja merkinkäyttömaksuihin, eikä sitä tueta verovaroin, mikä tekee siitä hyvän lisäisen keinon metsien kestävän käytön edistämiseksi.
PEFC tuo YK:n kestävän kehityksen tavoitteet näkyviksi teoiksi metsissä – luonnon monimuotoisuudesta vastuulliseen työelämään. PEFC ei korvaa lainsäädäntöä, vaan toimii käytännönläheisenä ja vaikuttavavana keinona ohjata kestävää metsänhoitoa ja toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita vapaaehtoisuuden pohjalta metsissä joka päivä.
Stefan Borgman, METOn puheenjohtaja & PEFC Suomi
1 Tapion Palvelut Oy ja Pellervon Taloustutkimus PTT – PEFC vaikuttavuusselvitys 2000–2023